sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Helvetissä on erityinen paikka niille perheenisille, jotka eivät huomioi puolisoaan äitienpäivänä

Helvetissä on ihan oma erityinen ja tulikivenkatkuinen paikkansa niille perheenisille, jotka eivät huomioi puolisoaan, lapsensa/lastensa äitiä, äitienpäivänä. Samoihin liekkeihin heitetään myös ne äidit, jotka eivät noteeraa puolisoaan isänpäivänä, koska "ei se nyt mun isä tai äiti ole". Onhan tuo perustelu kieltämättä järkeenkäypä. Olisihan se nyt myös aivan naurettavan typerää antaa esimerkiksi joululahjoja, sillä "enhän mä nyt mikään joulupukki sentään ole". Kuka idiootti sitä menisi esimerkiksi kenenkään ristiäisiin, koska "eihän se nyt mun lapsi ole". Pääsiäinen - pyh, enhän mä nyt mikään Jeesus sentään ole. 

Äitienpäivä ei ole pelkästään äitien hemmottelua ja lahjomista, vaan noina päivinä luodaan muistoja myös lapsille - muistoja siitä, kuinka he ovat halunneet ilahduttaa itselleen tärkeää ihmistä ja siitä, miten he ovat onnistuneet yllättämään jo toista tuntia sängyssä hereillä makoilevan ja kahvia odottelevan rakkaan ihmisen. Näinä päivinä opetetaan ottamaan muita huomioon. Se 3-vuotias kaipaa opetusta ja tukea vielä monessa muussakin asiassa, niin myös tässä. 



Minä olen saanut tänäänkin tuntea ääretöntä kiitollisuutta omista rakkaista kultaakin kalliimmista lapsistani, äidistäni, jota ilman olisin vain suutani tyhjyyteen aukova linnunpoika, anopistani, joka on upea äiti ja isoäiti, sekä omasta isoäidistäni, joka kruunaa tämän upean äitien joukon. Olen saanut itkeä salaa suihkussa kiitollisena siitä, että näiden äitien lisäksi elämässäni on upeita miehiä, jotka mahdollistavat näiden ihanien muistojen syntymisen minulle ja lapsilleni. 



Tein eilen blogille omat Facebook-sivut. Linnunpoikana soitin tietysti heti omalle äidilleni kertoakseni asiasta. "Kyllä tämä on mennyt ihan älyttömäksi tämä touhu." Että semmosta. Äiti se antaa aina rehellistä palautetta! Käykäähän tykkäämässä silti, vaikka onhan tämä nyt ihan älytöntä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti